Pitkäperjantain aamuna pakkasimme auton ja lähdimme mökille pääsiäispyhiä viettämään. Oli ollut kylmä yö, mutta aurinko paistoi ja oli kunnon ulkoilukelit. Mökki lämpimäksi, harava käteen ja pihalle! Tuuli on tuonnut meidän rantaan  aivan älyttömästi kaislaa, jotka on siivottava pois. Varsinkin Seppo diggaa kaisloista... Kun mä haravoin, se purkaa mun kasoja, pureskelee ja jopa syö niitä..
Hyvin on taas mäykyt pysyneet omilla mailla, tosin kerkeehän tässä vielä... Mulla on taskussa nameja, joilla mä testailen aika ajoin  luokse tuloa. Iris on hoksanut tämän ja kulkee mun vasemman taskun puolella tiiviisti. Maija tulee vihellyksestä nopeestikin,  mutta Seppo tulee kun kerkee. Sitä kun huutaa ,niin sillä ei ole kiire minnekään. Viheltelisi itsekin jos osaisi :)
Maija on muuten suuri pääsiäsisfani... Kotona se kiipesi jälleen ruokapöydälle ja tällä kertaa söi pääsiäisruohon. Yritin selittää sille että kissat tekee niin ei koirat. Ei auttanut. Pari päivää sen jälkeen se söi samasta paikkaa meidän toisenkin ruohon. Argh! Nyt ollaan ilman ruohoja.Meillä oli Huom! oli myös kannellisessa korissa suklaamunia, jotka Neiti taitavasti jäljesti... Seurauksena oli lukuisia ruskeita oksennusläjiä + kakkoja joissa kauniisti kimalteli foliokääreet. Tai niitä nyt tulee vieläkin. Olisi nyt pyytänyt jotain edes avaamaan ne...  Rautainen vatsa tuolla meidän Maijalla, kun se näyttää kestävän mitä vain!!!


Vahtikoirat, Iris ja Maija.


Seppo taas kaislojen  kimpussa. Mitähän mahtaa löytyä?


Hetkeksi kun istuutuu alas, Iris kömpii syliin. Jaa, nameja taskussa...